ilmanvaihto

Tiedätkö, miten ilmanvaihto kodissasi toimii?

Raitista korvausilmaan otetaan asuntoon ulkoa useilla eri tavoilla. Koneellisessa ilmanvaihdossa ilma otetaan joko katossa tai sisäseinässä olevan venttiilin kautta, ulkoseinässä tai tuuletusikkunassa olevalla tuloilmaventtiilillä tai ikkunakarmiin tai tilkerakoon asennetulla korvausilmaventtiilillä.

Tilanne voi myös olla sellainen, että asunnossa ei ole lainkaan korvausilman ottoa. Tällöin ilma virtaa hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista kuten listojen alta, postiluukusta, nurkista, putkistosta, ja huonosti eristetyistä tilkeraoista.

Huonosti tilkityt ikkunat ja ovet ovat tyypillisiä vuotokohtia. Tavallista on myös, että korvausilma kulkee väärään suuntaan poistoilmakanavistossa, jolloin naapuruston tuoksut kulkeutuvat asunnosta toiseen.

Mittaa ilmanvaihdon riittävyys kotikonstein

Aseta sanomalehtiarkki poistoilmaventtiilin suulle niin, että se peittyy. Arkki pysyy kiinni venttiilissä, mikäli imua on tarpeeksi. Mikäli paperi irtoaa, tuuleta hetki ja kokeile uudestaan. Jos paperi pysyy nyt paikoillaan, se viestii siitä, että tuloilman määrä ei normaalisti ole riittävä. Koska ilmanvaihdon on oltava jatkuvaa, ei tuuletuksella voida korvata hallittua korvausilman saantia.

Ilmamääriä eri huonekokoihin

Rakennusten ilmavirtojen ohjearvojen mukaisia ilmamääriä eri huonekokoihin:

Mittaustapa minimi ulkoilmavirran ohjearvo: 0,35 l/s/m2

neliöt	ilmamäärät
8 m2	2,80 l
9 m2	3,15 l
10 m2	3,50 l
11 m2	3,85 l
12 m2	4,20 l	terveydensuojalain raja-arvo ylittyy
13 m2	4,55 l
14 m2	4,90 l
15 m2	5,25 l
16 m2	5,60 l
17 m2	5,95 l
18 m2	6,30 l	hlöluvun mukainen ohjearvo ylittyy
19 m2	6,65 l
20 m2	7,00 l
21 m2	7,35 l
22 m2	7,70 l
23 m2	8,05 l
24 m2	8,40 l
25 m2	8,75 l

Riittävää ilmamäärää laskiessa kannattaa huomioida myös terveydensuojalain raja-arvo (4 l/s) ja ilmavirtojen henkilöluvun mukainen ohjearvo 6 l/s/hlö.

Muita huomioitavia seikkoja ovat sisääntulevan ilman vedottomuus ja lämpötila. Mitä suuremmat ilmamäärät ja mitä vähemmän venttiilejä, sitä suuremmalla paineella (vedon tunne) korvausilma tulee sisälle. Kun korvausilmaa ei tule venttiilien kautta riittävästi, sitä tulee myös hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista ja esim. postiluukusta.

Sisääntulevan ilman vedottomuutta alentaa huomattavasti mm. tuloilmaikkunaratkaisu, jossa kylmä korvausilma kierrätetään ikkunalasien välissä esilämpiämässä hyödyntämällä ikkunan lämpöhäviöitä ennen ilman huonetilaan tuomista. Termisessä venttiilissä (lämpöä talteenottava tuloilmaikkunan venttiili) on huomiotava, että venttiilikohtaista ilmamäärää ei mitoiteta liian suureksi ikkunakokoon nähden, koska ikkunan lämpöhäviöt eivät ennätä tällöin esilämmittää ilmaa.

Katso myös: tuloilmaikkuna

Ilmanvaihdon toimintaperiaate

Poistoilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto) tai poistopuhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto). Poistoilmanvaihdon toteutuksessa on tärkeää järjestää hallittu korvausilman sisäänotto esim. ulkoilmaventtiilien avulla.

Rakennuksessa syntyy jatkuvasti epäpuhtauksia, joten ilmanvaihdon on oltava aina päällä. Tämä takaa paitsi hyvän sisäilman, on myös energiataloudellisinta. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla, se saattaa aiheuttaaa yleisten oireiden, kuten nuhan, yskän, silmien ärsytyksen, päänsäryn ja väsymyksen lisääntymistä.

Tuloilma tulee johtaa huoneiston puhtaimpiin tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, joista se virtaa siirtoilmana edelleen keittiöön ja märkätiloihin. Näin taataan paras ilmanlaatu oleskelutiloissa. Ikkunatuuletusta tulee pitää vain keinona tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti.

Rakennuksen vaipan tiiviys on keskeinen rakenteiden kosteudensiirtoon ja ilmanvaihdon toimintaan vaikuttava tekijä. Pelkkä poistoilman järjestäminen ei takaa toimivaa ilmanvaihtoa. Myös ilman sisääntuloreitit on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti.

Ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon suodatettua raitista korvausilmaa oleskelutiloihin sijoitettujen korvausilmaventtiilien avulla. Korvausilmaventtiileistä käytetään myös nimityksiä tuloilma- ja raitisilmaventtiili. Poistoilmavaihto huolehtii käytetyn ilman johtamisesta pois asunnosta, keittiön, wc:n ja kylpyhuoneen kautta. Hallitussa ilmanvaihdossa on huolehdittu sekä tulo- että poistoilmanvaihdosta siten, että samassa tilassa ei ole sekä tulo- ja poistoilmanvaihtoa.

Miten sijoitat tuloilmaventtiilit

Korvausilmaventtiilit sijoitetaan kaikkiin oleskelutiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen sekä saunaan. Poistoilmaventtiili tulee löytyä jokaisessa huoneistossa wc:stä, keittiöstä, vaatehuoneesta ja suihkutilasta.

Jos tuloilmaventtiileitä on liian vähän, ilma tulee niistä liian kovalla paineella, aiheuttaen vedon tunnetta. Riittävä venttiilien määrä tasoittaa merkittävästi ilmavirtaa. Myös rakennuksen tiiviys vaikuttaa venttiilin tuloilmasuihkuun. Mitä tiiviimpi rakennus, sitä paremmin saadaan ilma tulemaan hallitusti venttiilien kautta. Tuloilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä tuloilma lämpiää ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Tuloilmaventtiilit sijoitetaan niihin huoneisiin, joissa ei ole poistoilmaventtiileitä.